Kirjailija: Čapek, Karel Alkuteos: Zahradníkův rok Suomentaja: Eero Balk ISBN: 978-952-5734-94-2 Sidosasu: nidottu, 208s. Ilm: 11/2010 Kirjastoluokka: 84.2 Sarja: Klassikot
Puutarhurisihminen on syntynyt varmasti jalostuksen eikä luonnollisen kehityksen tuloksena. Jos hän olisi syntynyt luonnostaan, hän olisi toisennäköinen; hänellä olisi kovakuoriaisen jalat, jotta hänen ei tarvitsisi kyykkiä, ja siivet toisaalta koristeeksi, toisaalta siksi, että hän voisi liidellä kukkapenkkiensä yllä.
Humoristinen näkökulma ihmisen tärkeimpään askareeseen: puutarhanhoitoon. Intomielisen kaupunkipuutarhurin opastuksella tulemme tutuiksi maanparannuksen, tuholaistorjunnan, kuivuuden ja naapurikateuden kanssa. Siinä sivussa saadaan palsta puhkeamaan ylitsevuotavaan kukkarunsauteen, jolle vetää vertoja vain hersyvän tekstin tuoma mielihyvä.
Pakinoivalla tyylillä Čapek käy läpi vuodenkierron ja kylvää tekstin joukkoon humaanin filosofiansa siemeniä, jotka oivaan maaperään osuessaan alkavat kasvaa ja kantaa hedelmää.
Kirjailija: Karel Capek (1890–1938) aloitti uransa 1916 veljensä, kirjailija ja taidemaalari Josef Capekin (1887–1945) kanssa kertomuksilla ja pakinoilla, jotka he itse kuvittivat. Yhdessä he kirjoittivat myös näytelmiä. Karel Capek perusti Prahaan Vinohradyn teatterin ja toimi sen dramaturgina 1921–23. Lisäksi hän käänsi tšekiksi ranskalaisten symbolisten ja modernistien runoja, osallistui politiikkaan ja vastusti kansallissosialismia. Toimittajana hän muokkasi pitkäksi aikaa käsityksiä hyvästä lehdestä.
Capekin teoksista on suomennettu Puutarhurin vuoden (Zahradníkuv rok, 1929) lisäksi romaanit Insinööri Prokopin aivokuume (Krakatit, 1924) ja Salamanterisota (Válka s mloky, 1936), romaanitrilogian ensimmäinen osa Kotiinpaluu (Hordubal, 1933), pasifistinen näytelmä Äiti (Matka, 1938) sekä satiirinen fantasianäytelmä R.U.R. (1921, lyhenne sanoista Rossums Universal Robots), josta Capekin luoma uudissana ‘robotti’ on jäänyt yleiseen käyttöön.
Kirjallisessa tuotannossaan tämä merkittävä tšekkikirjailija kuvaa lämmöllä tavallisten ihmisten ongelmia kätkien huumoriin humaanin filosofiansa ja yksilökeskeisen kehitysuskonsa.
